lauantai 16. huhtikuuta 2016

Puoli kuuta peipposesta

Vanha sanonta sanoo: Puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen ja pääskysestä ei päivääkään. Meille tänne Paavalinpolulle ilmestyi ensimmäinen peippoparvi 12.4., joten kesän pitäisi alkaa toukokuun alkupuolella! Seuraavana päivänä tuli kauraa syömään keltasirkku.

Nyt parina vuonna on kaivattu pulmusia. Saunavaarassa niitä kuulemma jo on lennellyt. Pulmusparvi on kaunista katseltavaa!!

Huhtikuun jännittävin ja odotetuin muuttolintu on kuitenkin kuovi. Se on tullut tähän jokitörmälle vuosikausia viimeistään veteraanipäiväksi! Mitenkähän tänä vuonna käy?

Arvosjoella on mielestämme paras lintutorni! Siellä ei ole vielä ehditty käydä. Sinne pitää tehdä retki pikapuoliin. Lintujen tarkkailu on yhteinen harrastuksemme ollut jo useita vuosia. Kaukoputki ja kiikari sekä muutama lintukirja on autossa mukana, kun retkelle lähdetään. Kotona kaikki havainnot kirjataan vihkoon. Nyt käytössä oleva lintuvihko on aloitettu 11.7.1998. Merkintöjä on mukava lueskella ja vertailla eri vuosien havaintoja.
Lauantaina 7.5. osallistutaan Tornien taistoon Arvosjoella. Joukkueessamme on meidän lisäksi Saunavaarasta Eero Perttunen. Kisa alkaa aamulla klo 5.00 ja kestää klo 13.00 saakka. Koko maassa on useita satoja joukkueita lintutorneissa samaan aikaan. Kisan järjestää Suomen BirdLife. Tulkaapa tutustumaan tähän harrastukseen 7.5. Arvosjoelle!😊

Terveisin
Kirsti  ja Juhani Pelkonen

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Kulttuurimaisemille tunnustusta

Pelkosenniemen monipuoliset luonnonrikkaudet ovat saaneet ansaittua tunnustusta, kun ympäristöministeriö on etsinyt uusia kohteita valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi.

Kairalan ja Luiron kylien vanhat maanviljelysalueet Kitisen ja Luiro-joen varsilla on huomioitu, samoin kuin kylien väliset suoalueet. Myös Pyhätunturin seutu mukaan lukien Soutaja-vaara ja Pyhäjärven kylä järvineen on uusi maisema-aluekohde. Valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet huomioidaan rakentamisessa ja maankäytössä: niiden myötä pyritään säilyttämään perinteistä maisemaa ja kulttuurimaisemaa myös myöhemmille sukupolville.


Kairalan ja Luiron maisema-alue

Oma lukunsa on Suvannon kylä, jota ei vastaisuudessa lasketa enää kuuluvaksi valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Sen sijaan sen merkitys nähdään rakennuskannassa ja se kuuluukin kategoriaan ”valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt”. Suvannon kylän säilyttäminen on koettu viranomaisten taholta niin tärkeäksi, että sille on vuonna 2002 valmistunut oma osayleiskaava, joka säätelee kaikkea kylän alueella ja välittömässä läheisyydessä tapahtuvaa rakentamista, korjaamista ja maankäyttöä. Kaava on ensimmäisiä Suomessa, joita on tehty maaseudulle taajama-alueiden ulkopuolelle.


Pelkosenniemen kylillä on kullakin omat erityispiirteensä. Saunavaaran kylä on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin osana laajempaa Kemijoki-varren asutusta (kuten myös Kairala). Saukkoaapa on puolestaan hyvä esimerkki sodanjälkeisen jälleenrakentamiskauden kylistä.

Lisää tietoa Pelkosenniemen kylistä, asutus- ja elinkeinohistoriasta, arkeologiasta ja rakennus- ja kulttuuriperinnöstä löytyy kolme vuotta sitten ilmestyneestä Ympäristöministeriön julkaisusta ”Isojen pirttien kylät – Pelkosenniemen kulttuuriympäristöohjelma” (Tekijät: Tiina Elo ja Sirkka-Liisa Seppälä). Sitä voi lukea myös netin kautta osoitteessa:  https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41083/SY_1_2013.pdf?sequence=1

Kylämaiseman raivausta Suvannossa keväällä 2014

Maiseman tai rakennusperinnön luokitteleminen valtakunnallisesti merkittäväksi on tietysti hyvä syy röyhistää rintaa ja ylpeillä kotikuntamme rikkauksista. Mutta se myös velvoittaa hoitamaan omaa ympäristöämme. Kaava-alueella määräykset ovat tiukempia ja sitovampia kuin maisema-alueilla. Mutta yhtäkaikki, hoitamista ja vaalimista vaativat niin rakennettu kuin luonnonympäristömmekin. Ja siihenhän kuntalaiset ovat paneutuneetkin niin sivukylissä kuin kirkonkylälläkin.

Kirjoitteli Kaisu Suvannosta

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Ootellaan vielä

Meijän pienessä kunnassa on vielä jonku aikaa kirjastopalavelut vähä sinne päin. Methän olemma kyllä koittaneet hoitaa asiat niin ko parhaiten on osattu, vaikkei meillä varsinaista tilaa ole ollukkaan enää käytössä tammikuun lopun jäläkeen sisäilimaongelman vuoksi. Mie olen itte ollu hoitamassa Pelekosenniemen kirjaston asioita Soankylän kirjastossa. Kiitos vain sinne Sodikseen vaikka mie olen ollu millon kenenki koneella. Ko kyllähän net on asiat hoijettava, ettei kasoja kerry. Laskin tuossa pikasesti, että mie olen käsitelly kakssataaviiskytäyheksän uutuuskirjaa. Oikein tarkasti ko asian selittää niin homma menee niin, että postista on käyty kirjalaatikko/-laatikot, roudattu Sodikseen, mie olen tulostanu sähkösen lähetteen sähköpostista, tarkistanu sekä sähkösen lähetteen että lähetyslistan, jotta kirjoja on oikia määrä ja kaikki on saapuneet. Sen jäläkeen joka ainua kirja merkitään kirjastojärjestelmässä saapuneeksi, sille annetaan viivakooditarra, tulostetaan sekä nidetarra että selekätarra, liimataan net paikolleen ja sitte kirjaan lätkästään leima ja lopuksi muovitetaan.

Lisäksi mie olen tilannu, varannu ja lainannu asiakkaille kirjoja muista kirjastoista. Välillä mie olen pistäny kirjan jonku mukaan toimitettavaksi, toisinaan kirjoja on haettu multa kotoa ja joskus olen jättäny kotiportaalle pussin oottamaan noutajaa. Kirjaston palautuslaatikko on käyty tyhyjentämässä aina ko on ehitty ja palautukset on käsitelty Sodiksessa. Postilaatikkoki on tyhyjennetty vähän väliä ja postit on setvitty. Viivettähän nuissa asioitten käsittelyssä on ollu, mutta kaikki on pyritty hoitamaan. Jos ei ihan heti niin sitte pikkusen myöhemmin.

Sitte met saimma hyväntahoneleenä viettää uutuuskirjojen kans Pesosen kaupassa kolomisen viikkoa. Mie istuin sielä kynieni ja papereitteni kans. Otin asiakkaitten lainat ja palautukset paperille ihan vanahanaikasesti. Sitte ko työpäivä oli loppu, mie pinkasin kotia ja naputtelin sähköpostilla nämä tiedot Soankylän kirjastoon, jossa net naputeltiin kirjastojärjestelmään. Eikös se ollu niin siinä vanahassa jutussa, että konstit on monet, sano kissa ko mummolla pöytää pyyhki. Niin net on meillä kirjastolaisillaki. Monet konstit.

Missäkö mennään nyt. Met olemma menossa siinä vaiheessa, että kunnanhallitus on teheny päätöksen siirtää kirjaston kunnanvirastolle valtuustosaliin ja lehtilukusalin kunnanviraston aulaan. Suunnitelmat siirrosta on työn alla. Mie itte istun vielä Soankylän kirjastossa käsittelemässä Pelekosenniemen kirjaston asioita, joista osa on nuita saapuneita uusia kirjoja (kaks laatikkoa oottaa käsittelyä), saapuneita lehtiä (nekki on vietävä kaikki kirjastojärjestelmään), alottelen syksyn uutuuskirjojen tilauksia, vastaan puhelimeen ja sähköposteihin, hoijan varaukset ja muut pyyetyt asiat. Ja tietysti met suunnittelemma myös sitä, mikä osa aineistosta siirretään, mikä pistetään varastoon ja mitenkä kaikki sujuis sutjakkaasti.

Soittaa saapi (tai laittaa vaikka tekstaria) Pelekosenniemen kirjaston numeroon 040 756 3852 tai jos mie en justiinsa ole puhelimen tavotettavissa niin laitappa vaikka sähköpostia kirjasto@pelkosenniemi.fi - pyrimmä hoitamaan kaikki maholliset asiat.

Että ootellaan vielä vähä!

Terveisin Elisa Pelekosenniemen kirjastosta