Kemijoki on entisinä aikoina ollut se kulkuväylä, jota pitkin ihmiset ovat liikkuneet niin kesällä ja kuin talvellakin. Sata vuotta sitten kunnan itsenäistymisen aikoihin oli kesäisin säännöllistä höyrylaivalaivaliikennettä Kemijärveltä Pelkosenniemelle. Kuuluisin oli oikein matkustajalaivaksi rakennettu Aalto-laiva. Laivaliikenne Kemijoella oli alkanut 1900-luvun alkuvuosina, jolloin suuret metsätyömaat vilkastuttivat kauppaa ja liikennettä. Maantietä Kemijärveltä Pelkosenniemelle ei ollut. Se valmistui vasta 1930-luvun puolivälissä ja samalla myös matkustajalaivaliikenne loppui.
Eläkeliiton Pelkosenniemen yhdistys osallistui kunnan 100-vuotisjuhliin järjestämällä kaikille avoimen juhlaristeilyn Kemijoella välille Oinas - Pelkosenniemi Lasse Ketosen M/s Ahti-laivalla. Osallistujien (noin 60) ikähaitari oli vuodesta yli 80 vuotiaisiin. Joukossa naapurikuntalaisia ja kotiseudullaan vierailevia kesälomalaisia.
   |
Kemijärveltä Oinaalle tuli liki 50 matkustajaa, ja Oinaalta Pelkosenniemelle noin 60. Oinaan koululla paikallinen kyläyhdistys tarjosi makoisat retkimakkarat ja kampanisukahvit.
Kauniissa kesäsäässä laivan kannelle syntyi keskusteluryhmiä, joissa muisteltiin entisiä aikoja ja yritettiin löytää niihin liittyvät paikat jokivarresta. Keskusteluissa löysivät ennen toisilleen tuntemattomat sukulaisetkin toisensa. Päivittäinen joen ylitys veneellä oli tuttua Puistolasta mukaan tulleille Arvolan sisaruksille, joiden lapsuudessa ja nuoruudessa ei ollut autotietä Kemijoen itäpuolella.
Mukana taisi olla henkilöitä, jotka olivat olleet mukana uitossa (päättyi v. vuonna 1991).Matkan varrella ohitettiinkin Autioniemessä ollut uiton vastuu, jossa puut puomitettiin pyräisiin hinaajilla Kemijärven yli kuljetettavaksi. Kiemunkivaaran kohdalla olevan Talviaissaaren pohjoispään kautta on muinoin kulkenut Kemin Lapin ja lannan raja. Siinä on nykyinen kuntaraja.
Monelle oli elämys katsella tuttua jokimaisemaa joelta käsin, oli se vanhaa lapsuuden aikaista tai nykyistä kotimaisemaa. Erityisesti Saunavaaran seutu on ollut elämys kirjailija ja toimittaja I. K. Inhallekin matkatessaan Kemijokea pohjoiseen 1800-luvun lopulla.
 |
| Saunavaaran Alimmaisen ranta-aitta on ollut jo I.K. Inhan matkatessa alueella 1800-luvun lopulla. |
Mairisaaren jälkeen ilmestyi horisonttiin Teeriselän takaa näkyvä kirkon torni ja pian Valopilkku-siltakin. Pelkosenniemen laiturissa purkautui laivasta tyytyväisiä matkalaisia. Kaikin puolin onnistunut reissu.
Laivarannassa
purkautui iloinen matkaseurue. Torilla vielä ostettiin simaa ja munkkeja.
*****************************************
Juhlaviikko jatkui. Salit ja torit olivat täynnä.
Käy katsomassa kuvia julkiselta Facebook-sivuilta:
Seuraavana päivänä oli vuorossa teatteriesitys Naavassa kunnallisen keskikoulun saamisesta Pelkosenniemelle. "Kaivaako Oppinut ojaa?" Onnistunut esitys sisälsi ajankuvauksia, jotka toivat mieleen sen, miten lapsuuden kotikunnassa otettiin mallia Pelkosenniemestä keskikoulun saamiseksi ja saatiinhan se.
Toripäivän juhla musiikkiesityksineen oli upeaa seurattavaa. Juhlat päättyivät sunnuntaina kantelekonserttiin kirkossa.
Kaikissa juhlaviikon tapahtumissa oli vahvasti läsnä kotiseuturakkaus, olihan esiintyjissä useita Pelkosenniemeltä maailmalle lähteneitä. Juhlissa näkyi myös voimakas yhdessä tekemisen meininki ja yhteisöllisyys.
Yhteisöllisyys on yhteiskuntaa ylläpitävä voima. Sitä se on täällä Pelkosenniemelläkin!
 |
| Kuva Matti Hulkko |
Kiitos järjestäjille ja onnittelut Annikalle, vuoden pelkosenniemeläiselle!
Onnea 100-vuotiaalle kunnalle!
Marja-Liisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti